1870-luvun alkupuolella Kotkan seutu alkoi teollistua nopeasti. Kotkaan perustettiin useita sahoja lautatarhoineen. Paikkakunnalle muutti paljon väkeä töihin tehtaille ja satamaan. Heille rakennettiin tiiviitä puutaloasuinalueita ja Kotkan keskustaan kohosi liikerakennuksia palvelemaan asukkaita.
Kotkan alueella toimi tuolloin kaksi palovartijaa. Pimeän aikana he kiertelivät kaduilla, ilmoittaen tulipaloista huutamalla ja rummuttamalla. Paikkakunnalle tarvittiin asianmukaista palokuntaa sammuttamaan mahdolliset tulipalot.
Kotkan vapaaehtoisen palokunnan perustava kokous pidettiin marraskuussa 1876. Palokunnan kalustoa säilytettiin ensin nykyisen Pasaatin kauppakeskuksen paikalla kalustovajassa, jonka sahanomistajat C.H. Ahlqvist ja Hans Gutzeit antoivat palokunnan käyttöön ilmaiseksi.
Kotkan VPK joutui pian luopumaan Kirkkokadun kalustovajasta, mutta sai kaupungilta tontin puiston kulmasta, nykyisen ortodoksisen kirkon läheisyydestä. Rakennusmestari P.O. Nymanin piirustukset hyväksyttiin kesäkuussa 1888 ja talon rakentaminen sujui nopeasti talkoovoimin – VPK-talo vihittiin käyttöön jo heinäkuussa 1889. Vuosikymmenten varrella taloon on tehty useita laajennuksia, uudistuksia ja korjauksia.
Valmistumisestaan asti VPK-talo on toiminut kotkalaisten juhla- ja kokoontumispaikkana. Talossa on palokunnan omien tapahtumien lisäksi toiminut elokuvateatteri, ja siellä on pidetty niin vaaleja kuin kutsuntoja. Sadat parit ovat tanssineet salin parketilla häävalssin, ja talo on ollut lukuisien yritys- ja yhdistysjuhlien, pikkujoulujen, lastenjuhlien, messujen ja muiden tapahtumien näyttämö, niin aiemmin kuin nykyisinkin.
VPK:n alkuaikoina sillä oli oma soittokunta, kuoro, teatteriryhmä ja kirjasto. Palontorjunnan lisäksi palokunta järjesti iltamia, tanssiaisia ja naamiaisia, jotka kokosivat kotkalaisia yhteen. Palokunta-aate sai tilaisuuksissa uusia kannattajia ja palokunta tarvitsemiaan lippu- ja arpajaistuloja – varusteita ja kalustoa pidettiin tuolloin yllä omin varoin.
Palokunnan järjestämät kesäjuhlat, ”brankkooripaalit”, olivat tärkeä tapahtuma, joita odotettiin kotkalaisten keskuudessa viikkoja. VPK osallistui myös aktiivisesti urheilukilpailuihin, järjesti retkiä sekä osallistui palokuntien keskinäisiin kilpailuihin. Toimintaa järjestivät eri toimikunnat. Retkiä järjestetään edelleen ja kilpailut palokuntien kesken ovat yhä voimissaan.
Palotoimen uudistaminen Kotkassa toteutettiin ensimmäisen kerran 1898-1899. Uuden palojärjestyksen mukaan kaupunkiin perustettiin vakituinen palokunta, jota VPK ja yleinen palokunta avustivat. Suomessa vahvistettiin vuonna 1933 palolaki, jota on uudistettu 1960- ja 1970-luvuilla. Kotkan VPK on tehnyt ensimmäisen virallisen sammutussopimuksen palolaitoksen kanssa vuonna 1977.
Alkuaikojen pelti- ja nahkaämpärit, palopurjeet ja paloluudat ovat muuttuneet nykyaikaiseksi sammutuskalustoksi. Kaluston omistaa ja kustantaa nykyisin Kymenlaakson pelastuslaitos, joka toimittaa sopimuspalokunnalleen myös muut varusteet ja haalarit.
Vielä 1990-luvulla VPK:lla oli enemmän hälytyksiä tulipalojen vuoksi. Sen jälkeen painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevään toimintaan ja tilanteiden harjoitteluun. Koulutuksen merkitys on kasvanut, ammattitaito kehittynyt ja kalusto sekä työturvallisuus parantunut. Harjoittelu on todenmukaisempaa ja tarpeita vastaavaa. Kuntalaisille se näkyy tehokkaampana pelastustoimintana.
Vuonna 2026 Kotkan VPK täyttää 150 vuotta. Ajan saatossa moni asia on muuttunut, mutta tärkein on säilynyt: yhteisöllisyys ja toiminta yhteisen hyvän puolesta. Kotkan VPK toimii pelastustoimen arvojen mukaisesti: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti.
Lähde: Haastattelut sekä Kaisu Harjunpään kirjoittama historiikki, ”120 vuotta palo- ja pelastustoimintaa: Kotkan Vapaaehtoinen Palokunta 1876-1996”.
